Täydellistä muistoa
ei voi sanoin kuvata
Nola oli nuoren tytön haaveen
toteutuminen. Koira joka pelännyt mitään eikä
ketään, salli kaikki tehdyt koulutusvirheet tulematta
kuitenkaan ongelmakoiraksi ja silti yritti aina parhaimpansa -
enemmänkin, niin hyvässä kuin pahassakin. Sen
edessä olivat ojennuksessa paitsi nautakarja, naapurin huskyt kuin
kylän mopojengikin ja sen tapa toimia oli nyt ja heti eikä
sekuntiakaan myöhemmin. Nolan suurin vika oli syntyä
aikakaudelle, jolloin koulutuskentille raahattiin kassillinen makkaraa
ja opetettiin temppuja tottelemisen sijasta. Haasteellinen koira jonka
kaltaisen haluaisi vielä uudelleen omistaa ja kouluttaa.
Nolan kanssa kilpailtiin ennen kaikkea
agilityssä. Se rakasti vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja
senpä vuoksi kisatilanteissa tapahtuikin yhtä sun toista
tulosten valossa ei niin menestyksellistä. Vasta vanhemmilla
vuosilla treenaus- ja ohjaustaitojen kehityttyä moderninpaan
suuntaan, Nola sai tarvittavat nollansa ja siirtyi kakkosluokkaan 10,5
vuoden iässä.
Nola kilpaili myös TOKO:ssa ja
harrasti hakua. Koiranäyttelyissä se kävi noin 100
näyttelyn verran, mutta tulee muistaa, että noita
"aktiivivuosia" sillä oli 14. Vierivä kivi ei ehtinyt
sammaloitua ja hautautua eläkkeelle.
Muori oli terveyden perikuva aina viimeisiin
päiviinsä saakka. Niinpä sen sairastuttua oli vain yksi
ja ainoa oikea päätös. Nola ei ollut koskaan
sairastanut, sen ei tarvitsisi tehdä sitä nytkään.
Melkein 15-vuotiaana oli meidän aika tehdä Nolalle viimeinen
arvokas palvelus. Sen se oli todellakin
|

... and i'll remember
you,
the things that we used to do...
Nola was a dream come true to
young Johanna. She was strong enough to handle all training mistakes
and methods which Johanna tried to do. Nola was always ready to try
with Johanna or totally alone - in good and bad.
Nola was speedy agility dog.
To be true, too speedy for those years and information about agility
training and handling. Some years later Nola's and Johanna's agility
skills took a long step forward and Nola won her agility CAC and ticket
to the level2 at age of 10+ years by winning their class with speedy,
faultless round. What a veteran!
Nola was a good brood bitch.
She didn't produce quantity but definitely quality. She is mother to 6
puppies (1992 & 1995) and four of them have finished their
championships. Three of her puppies have took part to agility trials.
At the moment, Nola is behind
of almost all Big-Wood's breeding. Our main purpose is to breed as
healthy, long lived, strong nerved & active cardigans than Nola
was! These kind of dogs may not be the easiest ones but who says that
cardigan must be easy dog who don't need activity?
|