Joka vuosi totean hieman eri sanoin, että kasvattajalle on aina valtavan mukavaa tavata iloinen ja onnellinen kasvatti perheineen. Vuoden kohokohdaksi tämä tapaaminen muodostuu silloin, kun niitä on kymmenittäin kokoontuneena viettämään yhteistä viikonloppua. Meidän “heimossa” näitä vuotuisia tapaamisia kutsutaan Isometsäpäiviksi, mutta nimi BWstock on myös saanut jalansijaa aika lailla. Tänä vuonna tapahtumiin osallistui 51 kaksijalkaista ja 51 nelijalkaista tallustajaa. Mukana oli konkarikävijöiden lisäksi myös hienosti ensikertalaisia.

Suurin osa osallistujista yhteiskuvassa (kuva: Mikko Vares)

Koska homma on paisunut vuosi vuodelta kuin onnistunut pullataikina, kokeilimme tänä vuonna kaksipäiväistä tapahtumaa. Pattijoen metsästysseuran maja hienoine maastoineen ja ihanteellisine tiloineen tarjosi tälle loistavat puitteet eikä kenenkään pitkän matkan päästä tulleen tarvinnut tulla vain väsyneenä pikaisesti piipahtamaan. Halutessaan sai tulla jo perjantai-iltana ja viipyä sunnuntaille saakka.

Lauantaiaamun ensihetkiä (kuva: Mikko Vares)

Osallistuminen lauantain ja sunnuntain rientoihin ei maksanut kenellekään mitään, vaan alueen vuokra maksettiin yhteisellä kirpputoripöytähankkeella ja ruoka-asiat järjestyivät talkoohenkisellä ennakkosuunnittelulla. Pöydät notkuivat herkkuja. Esimerkiksi kotitekoisia vastaleivottuja sämpylöitä ja Tessu- ja Turo-cardien (BW Grown Greengrass & Oiva Omar) kotitilalta saadusta paistijauhelihasta tehtyä jauhelihakeittoa riitti vielä sunnuntaillekin saakka. Paikalla oli myös arpajaiset, joiden tuotolla kerättiin varoja ensi vuoden tapaamisen pesämunaksi.

“No farms, no food”… onneksi on Ullan ja Turon farmi, jotta meillä (ja muillakin) on ruokaa.

Lauantaina menimme kirjaimellisesti metsään ja tutustuimme MEJÄn (metsästyskoirien jäljestämiskoe) saloihin Kati Heikkisen (kennel Pakkasaamun) opastuksella.

Kuutti (BW The Coolest Cat Pink Panther) perheineen ottamassa Katilta oppia (kuva: Mikko Vares)

Perjantai-iltana oli tehty valmiiksi 15 harjoitusjälkeä, jotka arvottiin halukkaiden lajia kokeilemaan haluavien kesken teoriasulkeisten jälkeen. Opetusmielessä yhdelle kokeneemmalle koiralle tehtiin näytösluontoisesti aitoa kauriskolaria esittävä jälki, jonka kulkua metsässä ei tultaisi kertomaan keittiössä häärineelle koiranohjaajalle. Sitten päästiin varsinaiseen asiaan ja koira koiran perään metsään etsimään hirven sorkkaa. Jäljet olivat pääosin tehty niin, että halukkailla oli mahdollisuus seurata harjoituksien etenemistä tieltä häiritsemättä koiria.

Harjoituksia seuraamassa oli paljon väkeä (kuva JF)

Koska suurin osa koirista oli aivan ensikertalaisia ja osa jopa vielä alle 9-kuisia pentuja, olivat koirien reaktiot ja käyttäytyminen jäljellä luonnollisesti hyvin erilaisia. Osa hoksasi homman juonen heti ja väläytteli suuria lahjoja. Osa lämpeni asialle vasta jäljen loppupuolella. Osa taas totesi, että elämässä on mielenkiintoisempaakin hommaa kuin etsiä tyhjiin vuotavaa elikkoa kuivasta kangasmetsästä. Myös reaktiot sorkan löytyessä olivat mielenkiintoisia. Toisia aluksi hieman hirvitti, toisia ilmiselvästi iljetti, mutta olipa joukossa niitäkin jotka katsoivat parhaaksi piilottaa “raadonjalan” sammaleisiin tai napata se tiukasti suuhunsa. Olivatpa lahjat lajiin millaisia tahansa, olivat kaikki koirat silti omistajilleen niitä Taitavia ja Rakkaita.

8-kuisen Indyn (BW The Happiest Almond Joy) mielestä sorkka oli ehkä siistein asia koko päivänä (kuva JF)

Pai (BW Pinkie Pie) tiesi missä jälki kulki (kuva: JF)

Helkalle (BW No Doubt) tehty vaikeampi jälki meni hienosti. Ohjaaja luotti koiraansa ja Helka löysi kauriin. Valitettavasti siitä oli jäljellä vain sorkka.

Helka ja heimokokki Päivi harjoittelemassa tositilannetta (kuva JF)

Toisten ajaessa vuorollaan jälkiä, toiset viettivät yhdessä aikaa majan piha-alueella. Yhtenä ohjelmanumerona oli tänäkin vuonna Lumitassun myyntipiste. Sen Carrier- ja High Energy-ruoat, makupaloiksikin sopivat Platinium ja Naturis, Effektri-öljyt, Stride-lisäravinne ja monenlaiset herkut tekivät kauppansa.

Perheen pienimmille oli omaa ohjelmaansa. Jenni ja Annika pitivät askartelupistettä, jossa lapset saivat maalata kiviä, värittää naamareita, punoa koiranleluja ja tehdä bling bling -näyttelyhihnoja.

Askartelupisteessä kävi välillä kuhina (kuva Jutta Kilponen)

Somecorgi Pietun (BW Bounceberry) isäntä Eero Lappi oli tehnyt meille valtavan hienon “heimokehyksen”, jossa jokainen sai kuvauttaa itsensä ja/tai koiransa. Kuvauspisteellä kävikin kova kuhina ja kuvia otettiin paljon.

Lapsia ja hiven isompi “lapsi” naamareissaan heimokehyksessä kuvattuina (kuva Mikko Vares)

Jälkiharjoitusten jälkeen oli vuorossa Johannan demo corgin pesusta ja viimeistelystä näyttelyyn. Tämä tehtiin Ashley Craig Show Salon Spa -tuotteita ja -pesumenetelmää käyttäen. Sunnuntaina tuotteiden maahantuoja saikin vierailla leirillä tuomassa tilattuja pesuaineita ja kampoja.

Näytöskoira Ketku (Liebehund Red Troll) ei pistänyt puhurointia pahakseen. Alla ennen ja jälkeen pesun ja puhalluksen (kuvat: Laura Sedrik yllä, JF alla)

Lauantain virallisen ohjelman päätti valokuvaaja Mikko Vareksen esitelmä siitä, miten otetaan kuvausvälineestä riippumatta hyvä koirakuva. Mikko antoi vinkkejä ja kävi läpi tarinoita kuvien takaa. Lopuksi menimme käytännössä tutustumaan salamakuvaukseen.

Vuorossa Pietun, Pinjan, Pellen ja Eetun kuva, johon on saatu tallennettua ilme jos toinenkin. (kuva: JF)

Illalla kodassa oli tunnelmaa ja sauna lämpeni. Askelmittareista löytyi varsin suuria lukemia.

Oona ja Inka makkaranpaistossa (kuva: Niina Männistö)

Sunnuntaina ajettiin aamusella vielä kaksi edellisiltana tehtyä jälkeä ja tehtiin yhdessä vielä neljä uutta jälkeä. Näiden vanhenemista odotellessa Jutta Kilponen piti näyttelytottumusharjoitukset, joihin osallistuivat innokkaasti myös leirin juniorit omine tai lainakoirineen.

Näyttelytreenit käynnissä (kuva: JF)

Ruokailun jälkeen oli aika ajaa leirin viimeiset jäljet ja todeta, että oli tullut loppusiivouksen aika. Yhdessä puuhaten sekin kävi joutuisasti. Siivouksen lomassa ideoitiin jo seuraavaa vuotta. Paikka on nyt todettu loistavaksi. Aihepiirikin on jo mietintämyssyssä aika valmiina.

Niin – eikä vieläkään satanut. Ei ole koskaan satanut.

Valtava kiitos kaikille tavalla tai toisella järjestelyihin ja/tai tapahtumaan osallistuneille. Erityiskiitokset Katille mejä-opeista, Mikolle valokuvauksesta ja valokuvausopeista, Päiville keittiöpäällikkyydestä, Jutalle näyttelytreeneistä, Annikalle ja Jennille junioritoiminnasta, Erelle puusepänhommista ja Tapsalle logistiikasta. Kiitokset ansaitsevat myös www.lumitassu.fi ja Ashley Craig Finland.

Annual Big-Wood’s meeting called BWstock (or “Isometsäpäivät” in Finnish) collected 51 people and 51 dogs to spend a nice weekend together. This year’s themes were blood tracking, photographing and ringcraft. We also had some own fun for kids.

Kuvia / Photos:

Pietun tarinoimana:

• Osa 1
• Osa 2
• Osa 3
• Osa 4

 Uskoisin, että jokaiselle kasvattajalle on tärkeintä nähdä omat kasvatit iloisina ja onnellisina perhekoirina. Minä olin taas onnekas ja sain ympärilleni suuren joukon kasvatinomistajia koirineen. Tänä vuonna ohjelmassa oli pääasiassa agilityä, nose workia ja näyttelyharjoituksia. Paikan päällä vieraili myös Lumitassu esittelemässä tuotteitaan ja pitämässä meille yllätysarpajaiset. Päivän aikana myös ihmislapsille oli omaa ohjelmaa ja totta kai me myös syötiin ja pidettiin hauskaa mm. hassun bingon myötä. Koskaan ikinä ei ole näillä koirien sukujuhlilla vielä vettä satanut, eikä satanut nytkään. Helle helli ja nahka punoittui. Yhteenlaskettu henkilömäärä nousi tänä vuonna 55 ihmiseen ja 43 koiraan. Olen ylpeä, kiitollinen ja onnellinen. Kiitos, että tulitte! Kiitos, että pidätte hyvää huolta koiristanne ja annoitte sen näkyä.

 Annual Big-Wood’s meeting called BWstock (or “Isometsäpäivät” in Finnish) collected 55 people and 43 dogs to spend a sunny day together. This year’s themes were agility, nose work and ringcraft. We also had some own fun for lovely kids and their own or loaned dogs.

Arpajaisvoittona ollut Carrier-ruokasäkki meni Patun perheeseen

Hyvä Maisa!

Täältä tulee Hippu!

Hoplaa!