Tinka

• Kansainvälinen muotovalio / International Champion
• Pohjoismaiden muotovalio / Nordic Ch
• Suomen muotovalio / FIN Ch
• Ruotsin muotovalio / S Ch
• Norjan muotovalio / N Ch
• Vuoden Cardigan 2005 / Top Winning Cardigan 2005
• Vuoden Cardigan Narttu 2002 & 2004 & 2005 / Top Winning Cardigan bitch 2002 & 2004 & 2005
• Vuoden Cardigan Veteraani 2002 & 2004 & 2005 / Top Winning Cardigan veteran 2002 & 2004 & 2005
• Vuoden 2005 erikoisnäyttelyn ROP&BIS2 / BOB & resBIS in Finnish Welsh Corgi Club’s nat. specialty 2005
• BIS1-veteraani Corgiseuran erikoisnäyttelyssä 2004 / BIS1-veteran in FWCC’s nat. specialty 2004
• Useita ryhmä- ja BIS-vet sijoituksia / multiple Group & BIS-veteran placements
• Group1 & BIS1 in Ylivieska 1996
• BH & TK1 / BH-test passed & TK1 titled from obedience (=novice level passed)
• Kilpaili myös agilityssä / competed in agility

* Tinkan muistosivu*

Tinka oli varsinainen cardiganien PR-lähettiläs. Se oli aktiivinen, iloinen, hyvin ystävällinen ja kaikin puolin terve koira. Ulkonäössäkään ei ollut isommin moittimista, mitä nyt numeroa suurempi koko olisi voinut olla eduksi. Liikkeiltään Tinka edusti rodun parhaimmistoa ja tämä lause ei ole edes liioittelua, johon me suomalaiset emme saisi muiden silmissä sortua. Fakta juttu – niin moni tämän liikeasian totesi.

Tässä Tinkan yksi parhaimmista arvosteluista, jonka on antanut liikespesialisti Harry Tast Kokkolassa 2.11.03: “Erinomaisessa fyysisessä kunnossa oleva narttu, joka edustaa rotunsa ehdotonta parhaimmistoa. Kaunisilmeinen narttumainen pää. Erinomaiset, edestä sopivasti taipuneet raajat. Vakaa selkälinja. Voimakas takaosa, josta lähtee kunnon työntö liikkeeseen” tulos: ROP & ROP-veteraani

Loppukeväällä 2006 Tinkalta leikattiin maitorauhaskasvain, joka oli jo ärhäkässä kasvussa. Leikkaus ei kuitenkaan tuonut apua kuin hetkeksi ja kasvain jatkoi kasvamistaan. Toiveita ei ollut paranemisesta ja leikkaushoito (puhumattakaan isoista myrkyistä) ei tullut tämän mummelin kohdalla enää kysymykseenkään. Luovutimme ennen kuin muisto Tinkasta olisi muuttunut vaivaiseksi vanhukseksi ja se tarvitsisi päivittäistä lääkitystä. Kauniina syyskuisena iltapäivänä tuli aika soittaa Tinkalle viimeinen matka. Tinkan maailmaan saattanut eläinlääkäri saatteli vielä samana iltana Tinkan viimeiselle matkalleen omassa keittiössämme. Oli iltauutisten aika kun elämässämme kääntyi iso lehti, Tinka oli poissa.

Tinka kisasi Johannan kanssa agilityssä ja tokossa. Lisäksi se oli erinomainen hakukoira, piti pulkan vedosta ja oppi nopeasti kaikenlaisia pelletemppuja. Paimennushommissakin sitä harrastusmielessä käytettiin ja hyvin lampaat ja vuohet kasassa pysyivät, nautakarjallakin sitä kokeiltiin ja rohkeutta riitti niidenkin kanssa työskentelyyn.

Kauneudestaan ja terveydestään huolimatta Tinkaa ei voi kutsua ainakaan ensimmäisen jälkeläispolven perusteella jalostusnartuksi. Tinkalla oli vain kahdet pennut (yht. 5 pentua), joista jalostuksessa jatkoi ainoastaan sertillä palkittu poika Totti (Big-Wood’s Kiwi Arctic). Yläpurentaisesta “Aaposta” (Big-Wood’s Kiwi Amore) ei suvunjatkamispuuhiin ole. Totin siskon, erikoisnäyttelyvoittaja “Tuutin” (B-W’s Kiwi Annwyl) menetimme valitettavan nuorena harvinaislaatuiseen syöpään. Tinkan ensimmäisestä pentueesta sijoittamamme X-tytöt (Xilo Xatincka & X-wart Xuru) eivät myöskään sukuaan jatkaneet ja kummallakin on ollut ongelmia luustonsa kanssa.

Vuosien saatossa tulee varmasti vielä monta mukavaa koiraa omistettua, mutta tuskin toista Tinkaa. Tinka ei ollut vain koira, se oli TINKA ja se jos mikä oli jotain erityistä!

Tinka was perfect PR-maker for the breed! She was obedient & outgoing, healthy and beautiful, always happy and ready to please. OK – she wasn’t perfect… she was quite small, but the most of the judges forgot that when they saw Tinka’s excellent movements.

Tinka was also very active working dog. Agility was no1 in her heart, but she was also talented in obedience, rescue searching and herding.

Tinka’s show attitude was perfect! Tinka won res-CACIB from the World Winner Show in 1998. She was Group1 & BIS1 in Ylivieska 1996. Multiple times she placed in groups and BIS-veteran finals. She has also won in Sweden and Norway.

She was BIS1-veteran (over Pem) in Finnish Welsh Corgi Club’s nat. specialty 2004 and took another BIS1-veteran placement in the SAME day in other show in the same avenue. FWCC’s specialty, actually her last one, was 100% Tinka’s day. She was BOB & BOB-veteran & resBIS, beaten only by young Pembroke.

In 2006 Tinka took part to the glamorous “Veteran Of Veterans gala” as the first Cardigan Welsh Corgi ever! This is invitational competition to the most successfull show dogs from all breeds.

Tinka wasn’t a brood bitch (there isn’t a perfect dog). She had two litters, but only 5 puppies. Only son Totti (B-W’s Kiwi Arctic) has continued in breeding. Totti’s fullbrother is 100% pet and we lost her sister Tuuti for cancer at age of 1,5 years. Daughters from Tinka’s first litter (X-girls Xilo Xatincka and X-wart Xuru) had back problems and that’s why they are out of breeding.

Tinka had nasty mammary tumors. We operated her once, but decided that one time was enough to our 11,5 years old lady. It was a very nice autumn day when we called to our vet, the same vet who made c-section when Tinka was born. He came to our home and Tinka went over the Bridge in our own kitchen.

Suddenly our life has changed a lot. There isn’t any words to describe how much we miss you Tinka!

“Life is eternal; and love is immortal;
and death is only a horizon;
and a horizon is nothing save
the limit of our sight.”
– Rossiter Worthington Raymond  –